Beta

Toimitus

Hae huhtikuussa 2018 alkavaan Gummeruksen ja Imagen kirjailijakouluun, joka keskittyy tarinalliseen tietokirjoittamiseen.

 

Tarinallinen, kertova, kerronnallinen, luova. Lajityypillä on monta nimeä ja muotoa, mutta lyhyesti sen voi summata tietokirjallisuudeksi, jota lukee kuin kaunokirjallisuutta. Ominaista sille on juonellisuus, imu, kaunokirjalliset tyylikeinot – ja se että faktat ovat oikein. Englanninkielisessä maailmassa lajityyppiä kutsutaan käsitteillä narrative, literary ja creative non-fiction.

 

Lisää »

Imagen lavaohjelma Helsingin Kirjamessuilla:

 

Torstai 26.10.

Millaisia Suomi-kuvia nykykirjallisuudestamme piirtyy?

Keskustelemassa Anna-Leena Härkönen, Veera Salmi ja Antti Tuomainen
 

Kirjakahvila klo 16.00-16.30

 

Perjantai 27.10.                                               

Keiden äänellä suomalainen nykykirjallisuus puhuu ja ketkä jäävät paitsioon?

Keskustelemassa Juha Itkonen, Johanna Sinisalo ja Kjell Westö
 

Lisää »
Kommentoi 1
Teksti:
Lisää »

Ima Iduozee oli juuri päässyt Teatterikorkeakouluun, kun hänen debyyttiteoksensa This is the Title sai ensi-iltansa URB-festivaaleilla. Elettiin heinäkuun loppua vuonna 2012.

Iduozee esiintyi Aleksanterin teatterissa Tanssin juhlaa -gaalassa. Tilaisuuden kuuluisimpia vieraita oli yhdysvaltalainen koreografi ja taiteellinen johtaja Carolyn Carlson, jolla on suomalaiset sukujuuret. Hän kiinnitti huomionsa Iduozeehen ja pyysi tämän Pariisiin esittämään kokopitkän soolon.

Lisää »

Näyttelijä Anna Paavilainen sai ahaa-elämyksen opiskellessaan Stockholms Filmskolanissa vuonna 2014.

”Luimme manifestia, jossa sanottiin, että koska me eletään patriarkaatissa, me kirjoitetaan patriarkaatista. Siinä sanottiin myös, ettei naisten esikoisteoksia saisi arvostella huonoiksi, koska niitä yleensä herkemmin lytätään”, hän sanoo nyt.

Tämän oivalluksen jälkeen Paavilainen viimeisteli teatteriraiskauksista kertovan Play Rape -monologinsa, josta tuli Suomen teatterimaailman tapaus.

Lisää »

Gyöngyi Kovács työskentelee maailman katastrofien parissa Helsingin Kampista käsin. Viimeisen vuoden sisällä hän on edistänyt evakuointia metsäpaloissa ja tutkinut, miten viedä apua Syyrian kriisialueille.

Itävaltalaisella Kovácsilla on professuuri ruotsin kielisen kauppakorkeakoulun Hankenin sisällä toimivassa humanitaarisen logistiikan instituutissa.

”Periaatteessa on kyse samanlaisesta logistiikan hallinnasta kuin missä tahansa yrityksessä. Viitekehyksenä vain on liiketoiminnan sijaan avustustyö”, hän sanoo.

Lisää »

Kun Hanna Kuusisto työskenteli 2000-luvun alussa neurologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonot olivat venyneet kestämättömän pitkiksi. Kolmannes lähetteistä vaikutti lääketieteellisesti arvioituina aiheettomilta.

Potilas saattoi joutua odottamaan lähetteen saatuaan jopa vuoden ennen kuin hänelle selvisi, olivatko oireet vaarattomia vai kertoivatko ne hoitoa vaativasta sairaudesta.

”Karuimmillaan tämä tarkoitti sitä, että osa potilaista kuoli jonottaessaan hoitoon pääsyä”, Kuusisto kertoo.

Lisää »

Hanna Lilja huomasi elokuussa 2015 ilmiön ystäväpiirissään. Monet hänen tuntemansa äidit kaipasivat vertaistukea.

”Itselläni ei ole lapsia mutta ystävillä on. Äidit kokivat olevansa yksin uudessa elämäntilanteessa. Minua tuskastutti, kun en ehtinyt olla äitien tukena niin paljon kuin olisin halunnut.”

Lilja alkoi miettiä Tinderiä. Jos ihmiset löysivät sen kautta seuralaisia, miksei äideille voisi kehittää vastaavaa sovellusta ystävystymistä varten?

Lisää »

Miten absurdia olisi, jos emme tietäisi, mistä kasvit tulevat ja miksi niitä kannattaa olla. Melkein yhtä absurdia on, että moni ei ymmärrä teknologiaa, sanoo yrittäjä Henrietta Kekäläinen, 28.

”Jos et ymmärrä teknologiaa lainkaan ja se vaan lisääntyy ja muuttuu yhä huomaamattomammaksi, et pian enää tajua, millaisessa maailmassa elät. Sellainen rapauttaa demokratiaa.”

Lisää »

Sivut