Beta

Toimitus

Kommentoi 0
Teksti:
Lisää »

Ima Iduozee oli juuri päässyt Teatterikorkeakouluun, kun hänen debyyttiteoksensa This is the Title sai ensi-iltansa URB-festivaaleilla. Elettiin heinäkuun loppua vuonna 2012.

Iduozee esiintyi Aleksanterin teatterissa Tanssin juhlaa -gaalassa. Tilaisuuden kuuluisimpia vieraita oli yhdysvaltalainen koreografi ja taiteellinen johtaja Carolyn Carlson, jolla on suomalaiset sukujuuret. Hän kiinnitti huomionsa Iduozeehen ja pyysi tämän Pariisiin esittämään kokopitkän soolon.

Lisää »

Näyttelijä Anna Paavilainen sai ahaa-elämyksen opiskellessaan Stockholms Filmskolanissa vuonna 2014.

”Luimme manifestia, jossa sanottiin, että koska me eletään patriarkaatissa, me kirjoitetaan patriarkaatista. Siinä sanottiin myös, ettei naisten esikoisteoksia saisi arvostella huonoiksi, koska niitä yleensä herkemmin lytätään”, hän sanoo nyt.

Tämän oivalluksen jälkeen Paavilainen viimeisteli teatteriraiskauksista kertovan Play Rape -monologinsa, josta tuli Suomen teatterimaailman tapaus.

Lisää »

Gyöngyi Kovács työskentelee maailman katastrofien parissa Helsingin Kampista käsin. Viimeisen vuoden sisällä hän on edistänyt evakuointia metsäpaloissa ja tutkinut, miten viedä apua Syyrian kriisialueille.

Itävaltalaisella Kovácsilla on professuuri ruotsin kielisen kauppakorkeakoulun Hankenin sisällä toimivassa humanitaarisen logistiikan instituutissa.

”Periaatteessa on kyse samanlaisesta logistiikan hallinnasta kuin missä tahansa yrityksessä. Viitekehyksenä vain on liiketoiminnan sijaan avustustyö”, hän sanoo.

Lisää »

Kun Hanna Kuusisto työskenteli 2000-luvun alussa neurologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonot olivat venyneet kestämättömän pitkiksi. Kolmannes lähetteistä vaikutti lääketieteellisesti arvioituina aiheettomilta.

Potilas saattoi joutua odottamaan lähetteen saatuaan jopa vuoden ennen kuin hänelle selvisi, olivatko oireet vaarattomia vai kertoivatko ne hoitoa vaativasta sairaudesta.

”Karuimmillaan tämä tarkoitti sitä, että osa potilaista kuoli jonottaessaan hoitoon pääsyä”, Kuusisto kertoo.

Lisää »

Hanna Lilja huomasi elokuussa 2015 ilmiön ystäväpiirissään. Monet hänen tuntemansa äidit kaipasivat vertaistukea.

”Itselläni ei ole lapsia mutta ystävillä on. Äidit kokivat olevansa yksin uudessa elämäntilanteessa. Minua tuskastutti, kun en ehtinyt olla äitien tukena niin paljon kuin olisin halunnut.”

Lilja alkoi miettiä Tinderiä. Jos ihmiset löysivät sen kautta seuralaisia, miksei äideille voisi kehittää vastaavaa sovellusta ystävystymistä varten?

Lisää »

Miten absurdia olisi, jos emme tietäisi, mistä kasvit tulevat ja miksi niitä kannattaa olla. Melkein yhtä absurdia on, että moni ei ymmärrä teknologiaa, sanoo yrittäjä Henrietta Kekäläinen, 28.

”Jos et ymmärrä teknologiaa lainkaan ja se vaan lisääntyy ja muuttuu yhä huomaamattomammaksi, et pian enää tajua, millaisessa maailmassa elät. Sellainen rapauttaa demokratiaa.”

Lisää »

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi on sankari siksi, että hän ja professorikollega Martin Scheinin ovat puhuneet ahkerasti kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain puolesta näinä aikoina, kun jotkut niitä kehtaavat kyseenalaistaa.

Koskenniemi on toista mieltä.

”Ennen kaikkea olen aina ollut ihmisoikeuksien kriitikko”, Koskenniemi sanoo työhuoneessaan Helsingin yliopistossa.

Lisää »

 

Kaunokirjallisuuden myynti on viime vuosina romahtanut. Sen on moni kuullut, ja syitä on etsitty niin ihmisten tyhmentymisestä, sivistyksen katoamisesta kuin kupliin vetäytymisestäkin.

WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson ei näihin selityksiin usko. Hänestä yksi syy löytyy peilistä.

”Kirjallisuudella on aivan sama hohto kuin aina ennenkin, mutta ihmisillä ei vain ole aikaa”, Carlson sanoo.

Hänestä kirja-alan pitäisi tehdä asialle jotain. Kaikki muutkin alat taistelevat ihmisten vapaa-ajasta, joten kirjallisuus ei voi olla taistelun yläpuolella.

Lisää »

Sivut