Beta

Outi Törmälä

Makuasia

Philip Teiristä piti tulla kulturmannen, hienostunut mies hienostuneella maulla. Mutta se ei enää kannata.

 

Kirjailijaseminaari Lillehammerissa, Norjassa. Parikymmentä kolmekymppistä pohjoismaista kirjailijaa vastasi kysymykseen, miksi kirjoittavat.

Norjalainen runoilija halusi etsiä öljyn jälkeisen Norjan runoutta: sitä, mitä runous voisi olla, jos ihminen ei ole keskipisteessä. Tanskalainen runoilija sanoi, että ilman kirjallisuutta ei voi elää. Ruotsalainen sanoi haluavansa antaa äänen niille, joilla ei ole ääntä.

Lisää »

Valokuvaaja Outi Törmälä kuvasi naisia, jotka eivät pidä peilikuvastaan. Esseisti Anu Silfverberg pohtii, miksi itse toteuttaa kauneusihanteita, joita samalla inhoaa.

 

Minulle tapahtui 1990-luvulla kolme asiaa: aikuistuin, löysin feminismin ja tutustuin seksuaaliseen häirintään. Asiat liittyvät toisiinsa.

Lisää »

Avaaja. Samasta työstä kuuluu saada sama palkka, mutta eri töidenkin palkkoja pitäisi vertailla, sanoo Paula Koskinen Sandberg.

 

Kun Suomessa puhutaan työehtosopimuksista, keskustelu koskee yleensä prosenttikorotuksia, lomarahoja tai paikallista sopimista. Filosofian tohtori ja Hankenin tutkija Paula Koskinen Sandberg haluaisi puhua niistä epätasa-arvoisuuksista, joita työehtosopimukset peittävät alleen.

Lisää »

Avaaja. Suomalaisten kannattaisi arvostaa julkisia verotietoja, sanoo Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja tietokirjailija Anu Partanen.

 

Julkiset verotiedot mahdollistavat tietoon pohjautuvan keskustelun verotuksesta, ja verorahoin kustannetut palvelut sen, että ihmiset voivat keskittyä omaan arkeensa, kun ei tarvitse stressata peruspalveluita: päiväkotia, koulua, terveydenhuoltoa. Näin sanoo toimittaja ja tietokirjailija Anu Partanen. Hän on asunut kahdeksan vuotta New Yorkissa.

”Sinä aikana olen alkanut ajatella eri tavalla verotuksesta.”

Lisää »

Avaaja. Päätöksenteossa ei hyödynnetä historiaa, sanoo  tutkija Petri Hakkarainen. Tai jos hyödynnetäänkin, niin vain tyhjin ja helpoin rinnastuksin.

 

Historian piti olla lopussa ja politiikan pelkkää liberaalin demokratian ja vapaan markkinatalouden voittokulkua yli globalisoituvan maailman. Nyt tiedämme, että poliitikot vaikuttavat yhä suuresti siihen, millaiseksi tulevien sukupolvien historia muodostuu. Tutkija, diplomaatti Petri Hakkaraisen mielestä historiaa muovaavia päätöksiä tehdään kuitenkin liian heppoisin eväin. Poliitikot eivät hyödynnä historiaa.

Lisää »

”Puhutaan välillä lannoitteesta”

Avaaja. Jos lannoitteet 
valmistettaisiin jätteistä, säästettäisiin rahaa, energiaa ja ympäristöä, sanoo toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta.

 

Saara Kankaanrinnan mielestä ruokakeskustelu Suomessa on vinksahtanut: puhumme siitä, mistä ruoka tulee, vaikka pitäisi puhua maaperästä ja siitä, mistä lannoitteet tulevat.

Lisää »

”Puhutaan välillä lannoitteesta”

Avaaja. Jos lannoitteet 
valmistettaisiin jätteistä, säästettäisiin rahaa, energiaa ja ympäristöä, sanoo toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta.

Teksti Luumu Jokelainen
Kuvat Outi Törmälä

Saara Kankaanrinnan mielestä ruokakeskustelu Suomessa on vinksahtanut: puhumme siitä, mistä ruoka tulee, vaikka pitäisi puhua maaperästä ja siitä, mistä lannoitteet tulevat.

Lisää »

Avaaja. Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kyseenalaistaa oman olonsa sankareita.

 

Mikael Fogelholmin työ on yksi iso myyräpeli. Rei’istä nousee öttiäisiä, Fogelholm mäiskäisee. Mitään ei tapahdu. Öttiäinen jatkaa möllöttämistään.

Öttiäiset ovat trendiruokavalioita, paleoita ja gluteenittomia, ja reiät tietenkin nettikeskustelut ja media.

Fogelholm taas on ravitsemustieteiden professori Helsingin yliopistosta.

Lisää »

Sivut