Paha lääke

Teksti: Pekka Hiltunen Valokuvat: Aki Roukala

(Image 06-07/2009) Lääkkeet ovat huumemarkkinoiden 2000-luvun hitti. Niitä käyttävät etenkin nuoret, ja ne ovat jopa vaarallisempia kuin perinteiset huumeet. Pelkästään kipulääke kodeiini alkaa olla isompi ongelma kuin heroiini - mutta sitä eivät tiedä monet alan asiantuntijatkaan.

Vain aavistus sumeaa hitautta miehen katseessa paljastaa, että jotain on nautittu.

Jarin olemus on leppoisa ja puhe selkeää. Istumme iltapäivän auringonpaisteessa Helsingin keskustassa, puistonpenkillä Tokoinlahden rannalla.

Jaria lämmittää myös se, että hän on vetänyt tänä aamuna uutta ainetta.

"Se tulee Ruotsista, sitä kutsutaan nimellä Tre kronor. Mä taidan olla Suomessa ensimmäisiä, jotka on sitä kokeilleet, koska kuulin siitä eka kertaa vasta eilen kun sain sen", hän kertoo.

30-vuotias Jari on pitkän linjan narkomaani. Hän käytti huumeita ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Hänen pääaineensa on amfetamiini, ja sen lisäksi hän on nappaillut paljon lääkkeitä.

Mitä tämä uusi Tre kronor on? Jarikaan ei tiedä sitä tarkasti, vaikka hän seuraa, mitä huumemarkkinoilla tapahtuu. Sitä on verrattu aineeseen nimeltä BZP, jota on alun perin kehitelty lääkkeenä mutta joka on nykyisin luokiteltu huumeeksi. Vaikutus näyttää olevan samanlainen kuin amfetamiinissa, hän kuvailee: kehoa kiertävä lämpöaalto, euforia tietyssä osassa aivoja.

Ympärillä Tokoinlahden nurmikentillä loikoilee kymmeniä ihmisiä pikku porukoissa. He ovat lähes kaikki päihtyneitä, ja jos heidän kemiallisen tilansa tutkisi, tuloksena olisi paljon alkoholia, hieman kannabista, ehkä jonkin verran amfetamiinia, mutta varmasti lääkkeitä.

Runsaasti lääkkeitä.

Jari otti ison riskin ottaessaan Tre kronoria. Hän tietää ihmisiä, jotka ovat kuolleet kokeiltuaan tuntemattomia aineita. Kerran hän joutui itse viikkokausiksi koomaan saatuaan heroiinia annoksessa, joka myytiin hänelle amfetamiinina.

"Mä en uskaltanut maistaa Tre kronoria vielä eilen illalla", Jari kertoo.

"Mutta aamulla huomasin hukanneeni ainepussini, eikä mulla ollut muuta. Päätin, että teen nyt tässä joko elämäni pahimman virheen, tai sitten käy hyvin."

Aavistus sumeaa hitautta katseessa kertoo, että Tre kronor saattaa tulla Suomeen jäädäkseen.

Huumeongelma on muuttumassa. Lääkkeet ovat 2000-luvun huumeet.

Ne ovat nykyään yleisempi ja joskus vaarallisempi päihde kuin perinteiset kovina huumeina pidetyt aineet kuten kokaiini ja heroiini. Päihteinä käytetään etenkin lääkkeitä, joita on valmistettu ahdistuksen, unettomuuden tai kivun hoitoon. Esimerkiksi kipulääke kodeiini on noussut Suomen myrkytyskuolemien aiheuttajana listan ykköseksi: vuonna 2007 siihen kuoli 44 ihmistä.

Mutta useimmat meistä eivät ole paljon kodeiinista ja muista huumeina käytetyistä lääkkeistä kuulleet.

Huumevalistus ja -tutkimus on yhä keskitetty vanhoihin vihollisiin. Koska Suomen päihdekulttuurille on vuosikymmeniä ollut tyypillistä päihteiden sekakäyttö, lääkkeiden yleistymiseen ei ole kiinnitetty suurta huomiota.

Päihdeongelmiin hoitoa hakeneiden suomalaisten joukossa yleisin ensisijainen päihde on jo vuosia ollut opiaattien ryhmään kuuluva buprenorfiini, alan slangissa bupre. Muitakin lääkkeitä joukossa on runsaasti. Silti maan keskeisessä alan tutkimusorganisaatiossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä tutkitaan päihteistä lähinnä alkoholin ja perinteisten huumeiden ongelmia - yksikään THL:n tutkija ei ole erityisesti perehtynyt lääkkeiden päihdekäyttöön. Myöskään esimerkiksi Pohjoismaisessa päihdetutkimuskeskuksessa NAD:issa lääkeilmiötä ei ole tarkemmin selvitetty.

Monen päihdealan asiantuntijankin on vaikea tunnistaa lääkkeiden osuutta huumeongelmassa, samoista syistä kuin tavallisten ihmisten.

Lääkkeitä pidetään myönteisenä asiana, terveydenhoidon välineenä. Kaikilla on kokemuksia joistakin lääkkeistä, joten ne tuntuvat paljon arkisemmilta kuin vaikkapa kannabis. Kynnys kokeiluun on lääkkeissä muita huumeita alempi: tuntuu paljon turvallisemmalta napata lääkeyhtiön pakkauksessa tuleva tabletti, jonka annoskoko lukee paketissa, kuin piikittää itseensä epämääräistä, laittomasti ostettua ainetta.

Lääkkeen käyttöä voi salailla helpommin kuin perinteisten huumeiden. Yleensä aine ei haise, ja jos joku huomaa tablettien napsimisen, sitä voi aina perustella sairaudella. Lääkkeet on usein valmistettu "älykkäämmiksi" aineiksi kuin muut huumeet: niiden vaikutus alkaa tasaisemmin ja kestää pitempään.

Päihdekäyttäjillä on tapana tehostaa lääkkeiden vaikutusta eri tavoin, etenkin ottamalla niiden kanssa alkoholia. Tabletteja saatetaan myös liuottaa nesteisiin ja piikittää suoneen tai jauhaa pulveriksi, jota nuuskataan sieraimiin kokaiinin tapaan. Nämä käyttötavat aiheuttavat kuitenkin usein omia terveysongelmiaan, ja kun käyttäjä hakeutuu terveydenhuoltoon, hänen elimistönsä ei aina pysty hyötymään siellä määrättyjen lääkkeiden hoitovaikutuksista.

Lääkkeitä hankitaan päihdekäyttöön usein laillisia kanavia pitkin, esimerkiksi lääkärin vastaanotolta haetuilla resepteillä. Niiden päihdekäyttö on kuitenkin laitonta. Lääkkeiden laillinen hallussapito edellyttää, että käyttäjällä on lääkemääräys, eikä sekään ole sallittua, että käyttäisi jonkun toisen laillisesti hankkimia lääkkeitä.

Mutta päihdekäyttäjälle lääkkeet ovat loputon kokeilujen alue. Niitä on paljon erilaisia, ja niitä luodaan koko ajan lisää.

 1  2  3  4  5  SEURAAVA SIVU