Beta

Image-lehti

Valokeilan keskellä

A Bigger Splash on näytön paikka Fifty Shades of Greyssa naispääosaa esittäneelle Dakota Johnsonille.

 

Roolihahmo on aika vastuuton.

”Ei, vaan erittäin vastuuton. Penelope on manipuloiva kusipää”, Dakota Johnson sanoo.

”Hän on huippuälykäs, mutta hänen seksuaalisuutensa on raiteiltaan.”

Lisää »

Kun poliisisetä kävi vierailulla berliiniläisessä päiväkodissa, hän lähetti vanhemmille yhden terveisen: älkää kertoko lapsestanne mitään sosiaalisessa mediassa. Turvallisuussyistä.

Viime kesänä Saksan tietosuojavaltuutettua vastaava viranomainen päätti, että Facebookin täytyy sallia valeprofiilit. Vaatimus esiintyä oikealla nimellä ja tunnistettavalla kuvalla rikkoo yksityisyyden suojaa.

Lisää »

Kolumni | Miksi suomalaisesta väkivallasta ei nouse älämölöä, Ruben Stiller ihmettelee.

Palataan aikaan ennen pakolaiskriisiä. Millainen olikaan se puhdas ja viaton Suomi, jota turvapaikanhakijoiden jatkuva virta ei järkyttänyt?

Annetaan tilastojen puhua:  Uutinen vuodelta 2012 kertoo, että Suomessa nainen joutui perheväkivallan uhriksi yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin EU:ssa keskimäärin. EU:n perusoikeusviraston vertailevassa tutkimuksessa Suomi sijoittui kolmen kärkeen, kun kysyttiin naisten kokemuksia nykyisen tai entisen kumppanin väkivallasta.

Lisää »

Keskustelija. Kirjailija Tommi Kinnunen on opettajan työssään nähnyt kirjojen esiin nostaman empatian voiman.

Tommi Kinnunen julkaisi helmikuussa seuraajan esikoisromaanilleen Neljäntienristeys, joka keräsi kiitosta ja lukijoita. Uuden Lopotti-romaanin päähenkilö on sokea nainen. Opettajanakin työskentelevä Kinnunen luottaa kirjallisuudessa perinteisiin humanistisiin hyveisiin, empatiaan ja kuvittelukyvyn voimaan.

 

Sujuiko Lopotti-romaanin kirjoittaminen suunnitelmiesi mukaan?

Lisää »

Master, we is afraid

Kolumni | Vasta Son of Saul näytti Katja Kalliolle, millaista on elää tuhoamisleirillä.

Takanani jokeltaa vauva. Viereisessä pöydässä istuu anime-ernuja. Teehuoneen kaiuttimissa soi Mozartin kevytversio. Alkaa hiukan helpottaa. Kotiin en voi mennä, sillä olen juuri nähnyt unkarilaisen László Nemesin esikoiselokuvan Son of Saul, enkä uskalla olla sen kanssa kanssa kahden kesken. Täällä teehuoneella vauva ja ernut vakuuttavat minulle, että tämä maailma tässä on totta. Että en kohta herää Auschwitzin tuhoamisleirillä.

Lisää »

Yhteiskunta on muuttunut visuaalisemmaksi. Blogeissa arvostetaan kuvia tekstien sijaan. Ystävä laittaa lomamatkastaan kuvia Instagramiin mutta ei kerro siitä mitään.

Verbaalisestisuuntautuneet ihmiset 
ovat kuvien keskellä hukassa kuin introvertit ekstroverttien keskellä. Perusturvallisuuteni järkkyi, kun Oxford-sanakirja valitsi viime vuoden sanaksi ilonkyyneleet-emojin.

Voiko kuva olla sana, ja jos voi, mitä siitä seuraa? Kieli voi köyhtyä, mutta toisaalta emojit tasoittavat puhutun ja kirjoitetun kielen eroja ja antavat mahdollisuuden tuoda lisää sävyä ilmaisuun.

Lisää »

Avaaja. Tutkija Annamari Vänskän mielestä Suomi on hukannut muodissa suuren vientipotentiaalin. Muotia ei ymmärretä, ja vasta ymmärryksestä syntyy bisnestä.

 

Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentin Annamari Vänskän mielestä muotia ei ole Suomessa aiemmin arvostettu. Siitä on syntynyt virhekäsitys, että muodilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä. Muoti vaikuttaa kuitenkin kaikkialla – henkilökohtaisesta imagosta aina poliittiseen järjestelmään asti. Vaatteilla on symbolinen merkitys.

Lisää »

Kolumni | Jos miehellä on suhteessaan vaikeaa, se johtuu ihmisyydestä, kirjoittaa Riku Korhonen.

 

Vuosi käynnistyi piinallisesti. Hiljaa kärsivän suomalaisen miehen mytologinen rakennelma oli romahtaa heti alkuviikoilla. Kansakunta seurasi tilannetta kuin presidentti Kallion uupuneita radiopuheita talvisodan aikana tai huhtikuun 1986 tv-uutisia Tšernobylistä. Nytkö se hajoaa?

Lisää »

Sivut