Beta

Image-lehti

Sadesää jakaa ihmiset kahteen leiriin. Yhtäällä ovat funktionalistit, joiden mielestä huonoa ulkoiluilmaa ei ole olemassakaan – on vain vääriä vaatteita. He vetävät sadetakin päälle ja kumisaappaat jalkaan eivätkä välitä, vaikka taivaalta sataisi mitä. Tyyli on toissijaista. Toisaalla ovat esteetikot, jotka inhoavat sadevaatteita. Tihkusateella voi vielä joten kuten pärjätä vettähylkivällä päällystakilla, mutta toisinaan täysin vedenpitävä sadetakki olisi ainoa järkevä valinta.

Lisää »

Kun menin uuden miesystäväni kanssa hänen kaveripariskuntansa luokse kylään ensimmäistä kertaa, minut otettiin vastaan halauksella. Olin yllättynyt ja otettu ventovieraan ystävällisestä eleestä.

Halailu tuli muotiin, kun olin yläasteiässä 1990-luvun lopussa. Tytöt alkoivat osoittaa ystävyyttään halaamalla, mikä kaiketi vahvisti ryhmähenkeä. Nykyään miehillekin on luontevaa halata kaveria tavatessa.

Lisää »

”Puhutaan välillä lannoitteesta”

Avaaja. Jos lannoitteet 
valmistettaisiin jätteistä, säästettäisiin rahaa, energiaa ja ympäristöä, sanoo toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta.

 

Saara Kankaanrinnan mielestä ruokakeskustelu Suomessa on vinksahtanut: puhumme siitä, mistä ruoka tulee, vaikka pitäisi puhua maaperästä ja siitä, mistä lannoitteet tulevat.

Lisää »

”Puhutaan välillä lannoitteesta”

Avaaja. Jos lannoitteet 
valmistettaisiin jätteistä, säästettäisiin rahaa, energiaa ja ympäristöä, sanoo toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta.

Teksti Luumu Jokelainen
Kuvat Outi Törmälä

Saara Kankaanrinnan mielestä ruokakeskustelu Suomessa on vinksahtanut: puhumme siitä, mistä ruoka tulee, vaikka pitäisi puhua maaperästä ja siitä, mistä lannoitteet tulevat.

Lisää »

Hyvän akseli

 

Kolumni | Miksi opettajista ja kasvattajista on aina pakko puhua vain säästöjen kohteina, kysyy Reetta Räty.

 

Olen nähnyt arjen sankarit. He ovat töissä itäisessä Helsingissä ja näin he puhuvat työstään:

”Olen piilososiaalityöntekijä. Että jokaisella oppilaalla olisi edes yks aikuinen, joka on kiinnostunut siitä, miten sulla menee.”

”Yritän tarjota lapsille perspektiivin: tämä ja tuokin on sinulle mahdollista.”

Lisää »

Suomeen on syntymässä Feministinen puolue. Se edustaa uudenlaista feminismiä, joka joidenkin perinteisten feministien mielestä pettää naiset. Uuden feminismin näkökulmasta taas perinteiset suomalaiset feministit edustavat itse sortajia.

 

Lisää »

Kirjailija Eeva Joenpelto ei 1960-luvulla halunnut kantaa maitoa kaupasta kotiin. Hän tilasi perheen ruoat puhelimella suoraan myymälästä. Myös kukat hän tilasi kotiin, maksoi myöhemmin. Näin kertoo Helena Ruuskan kirjoittama kirjailijaelämäkerta.

Jos Joenpelto olisi tehnyt saman kännykällä, hän olisi suuri digimessias, joka, vau, tilasi ruokaa kotiin, puhelimellaan!

Digitaalisessa disruptiossa ei ole kuitenkaan kyse siitä, että ruoka, auto tai jokin muu asia tilataan kotiin, vaan siitä, miten se tehdään ja mitä se loppupeleissä tarkoittaa.

Lisää »

Jokaisen meidän sisimmässämme pesii pelko elämämme keskinkertaisuudesta. Siitä, että tämä oli nyt tässä, eikä tämän pidemmälle voi pyrkiä.
Juuri tätä Juha Itkosen romaani Palatkaa perhoset suorastaan hieroo kaltaiseni eskapistisen lukijan kasvoja vasten. Kirjan maailmaan ei voi paeta, se paiskautuu vasten lukijan sisimpiä pelkoja, suruja ja haaveita.

Lisää »

Sivut