Beta

Riitasointuja

Raamattu ei paljasta Kainin ja Abelin sukunimeä, mutta viime aikojen valossa se olisi hyvin voinut olla Gallagher.

Liam ja Noel ovat todellakin parivaljakko, joka on vienyt veljesvihan pörssiin. Oasisissa heidän työnjakonsa oli selvä: isoveli Noel oli se, joka kirjoitti laulut, ja pikkuveli Liam ei niinkään laulanut niitä kuin mulkoili niitä niin vihaisesti että ne lauloivat itsensä. Kuten me kaikki tiedämme, vähän aikaa Oasis toimi hienosti, mutta kun brittipop ja lad-kulttuuri sammuivat, bändin pyörät pyörivät tyhjää vielä vuosikymmenen sen jälkeen.

Oasisin hajottua kahdeksan vuotta sitten kaksikko on ollut vielä pahemmin hukassa. Noel on tehnyt kaksi levyllistä setärockia, jota vain äiti voisi rakastaa ellei olisi jo kuollut vanhuuteen. Liam taas levytti Oasisin rippeiden kanssa kaksi aivotärähtänyttä albumia nimellä Beady Eye.

Oasisin paluuta ovat siis odottaneet ”kaikki”, mutta Gallagherin veljeksillä on tarjota meille jotakin vielä parempaa: Liamin debyyttisoolo ja Noelin kolmas sooloalbumi julkaistuna vain kuuden viikon välein. Kuka kaipaisi sovintoa, tuota comeback-kliseistä suurinta ja väkinäisintä, kun kaupan on silkkaa vihaa?

 

Keskinäinen kilpailu onkin puristanut kaksikosta kiinnostavimmat albumit sitten Oasisin kultapäivien. Liamin vahvuutena on miehelle epätyypillinen ymmärrys siitä, etteivät hänen laulunkirjoitustaitonsa riitä kokonaisen albumin tuottamiseen. Niinpä As You Werellä (mikä tarkoittaa suomeksi: ”lepo”) hänellä on apunaan muun muassa Pinkille, Bruno Marsille ja Lily Allenille hittejä kirjoittaneet Greg Kurstin ja Andrew Wyatt.

Kurstin ja Wyatt näyttävätkin, miten helppoa liukuhihnatehtailijoiksi syytettyjen popkirjoittajien on hyödyntää Oasisin klassisen soundin peruspalikoita. Mahtaa Noelia nolottaa kuunnella Liamin levyn keulasingleä Wall Of Glass, joka on parempi Oasis-biisi kuin mitä n erona pidetty Noel on tehnyt kahteen vuosikymmeneen. Eikä se, että Kurstin ja Wyatt todennäköisesti kasasivat kappaleen lounastunnillaan, estä Liamia laulamasta paremmin kuin koskaan. Hän kuulostaa aina siltä kuin härkä määkisi, sekoitus uhkaa ja imbesillin monotoniaa.

Harmi vain, että liian suuri osa As You Werestä liikkuu keskitempoisissa tunnelmissa. Ja sitähän me emme kaipaa Liam Gallagherilta yhtään enempää kuin etsisimme kasvissosekeittoa Taco Bellistä. Albumin seuraavaksi parhaissa kappaleissa Paper Crown ja Chinatown Liam ei edes ole mukana kirjoittajana, mikä tuskin on sattumaa. Varsinkin ensiksi mainittu on suorastaan kaunis kappale, jonka Liam laulaa niin sävykkäästi, että hän on saattanut jopa ottaa kädet pois selkänsä takaa sitä levyttäessään.
 

Noelin vastaveto Liamin debyytille on päättää ryhtyä kiinnostavaksi. Yhdessä dance-tuottaja David Holmesin kanssa tehty albumi on villi kollaasi psykedeliaa, countrya, funkia, discorockia ja myös tuttua retroilua. Noel todellakin iskee tiskiin juuri sitä tarmoa ja draivia mitä monet hänen veljeltään odottivat.

Kokonaisuus on niin hajanainen, että se lähenee kakofoniaa. Siinä on sekin huono puoli, että useassa kohdassa Noel kuulostaa tylsimmältä asialta omalla levyllään: laulajana hän on karismavapaa vyöhyke ja tekstittäjänä taas… On käsittämätöntä, että haastatteluissa niin fiksulta kuulostava mies (äreää Liamia hän on luonnehtinut ”mieheksi, jolla on haarukka soppameressä”) kirjoittaa laulutekstejä kuin englanti olisi hänen neljäs kielensä.

Yllättävän monessa kohtaa Who Built The Moon? kuitenkin klikkaa. It’s A Beautiful World voisi olla New Orderia ja albumin päättävä The Man Who Built The Moon sekoitus huumeprogea ja Bond-tunnaria. Suuren osan kaikesta tästä Holmes voisi tehdä itsekin, kuten hän on omilla levyillään osoittanutkin, mutta tällaiset hetket osoittavat, että Noelissa palaa yhä aito kunnianhimo.
 

Kumpi siis voittaa? Itse sanoisin Noelin voittaneen pisteillä, mutta aika saattaa osoittaa sen vasta erävoitoksi. Ennen albuminsa ilmestymistä Liam väitti, että jos se ei menesty tarpeeksi hyvin, hän lopettaa laulajan uransa. (Mikä sinänsä kuulostaa yhtä vilpittömältä kuin Paavo Väyrysen lupaukset eläköitymisestä.) Mutta kun As You Were myi Englannissa avausviikolla enemmän kuin kaikki kärkikymmenikön muut levyt yhteensä, pelkään pahoin ettei tämä ollut tässä. Ja sitä varmasti pelkää myös Noel.