Beta

Potilasjonojen raivaaja / Hanna Kuusisto / Imagen sankarit 2017

Kun Hanna Kuusisto työskenteli 2000-luvun alussa neurologian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonot olivat venyneet kestämättömän pitkiksi. Kolmannes lähetteistä vaikutti lääketieteellisesti arvioituina aiheettomilta.

Potilas saattoi joutua odottamaan lähetteen saatuaan jopa vuoden ennen kuin hänelle selvisi, olivatko oireet vaarattomia vai kertoivatko ne hoitoa vaativasta sairaudesta.

”Karuimmillaan tämä tarkoitti sitä, että osa potilaista kuoli jonottaessaan hoitoon pääsyä”, Kuusisto kertoo.

Lisäresursseja ei ollut, mutta jono-ongelma oli ratkaistava. Kuusisto katsoi pöydällä olevaa puhelinta ja sai yksinkertaisen idean. Jos ylilääkäri soittaa potilaalle, tunnissa saadaan edistettyä parhaimmillaan jopa neljän potilaan asioita.

Kuusisto päätti kokeilla puhelinhoitoa kysymättä ensin esimiehensä Gábor Molnárin mielipidettä. Kun hän kertoi asiasta Molnárille, tämä oli tyytyväinen.

”Onneksi minulla oli uudistusmyönteinen esimies. Se ei ole vanhoillisissa lääkäripiireissä mitenkään itsestäänselvää”, Kuusisto sanoo ja nauraa.

Potilaat olivat kiitollisia, kun he pääsivät nopeasti hoitoon. Heidän ei tarvinnut ottaa vapaata töistä ja matkustaa sairaalaan vain kuullakseen jatkotoimenpiteistä.

”Oleellista oli, että nimenomaan asiantunteva lääkäri soittaa, ei hoitaja. Puhelun on oltava kiireetön, jotta potilas saa kysyä mieltä vaivaavia kysymyksiä. Silloin hänelle tulee olo, että asiantuntija välittää ja on perillä hänen tilanteestaan. Toki myös etähoidossa varataan tarvittaessa aika vastaanotolle.”

Kuusisto alkoi kehittää etähoitomallia ja kirjoitti Molnárin kanssa aiheesta artikkelin Lääkärilehteen. Kuusisto teki aiheesta myös väitöskirjan, joka valmistui vuonna 2016. Uuden toimintamallin tieteellinen todistaminen oli välttämätöntä, jotta se otettaisiin lääkäriyhteisössä vakavasti.

Lääkärit pitivät etähoidon suurimpina riskeinä sitä, että lähetetietoihin jää virheitä, ja sitä, että potilasta hoidetaan näkemättä. Hoidosta ei kuitenkaan ole tullut lainkaan muistutuksia, kanteluita eikä potilasvahinkoilmoituksia. Potilaat ja henkilökunta olivat tyytyväisiä. Nyt jonot ovat neurologian yksikössä korkeintaan kahden kuukauden mittaisia.

Kuusisto toimii Kanta-Hämeen keskussairaalassa hallintoylilääkärinä ja kiertää eri puolilla Suomea luennoimassa jonojen lyhentämisestä. Viime syksynä Kanta-Hämeen keskussairaalan neurologian yksikkö sai Lääkäriliiton laatupalkinnon etähoitomallistaan. Malli on otettu käyttöön ainakin Seinäjoella, Lahdessa, Helsingissä ja Tampereella. Idea kuulostaa helpolta ja järkevältä. Miksi kukaan ei ole keksinyt sitä aiemmin?

”Uudistusten läpivieminen on lääkärialalla hidasta vääntöä. Lääkärit suhtautuvat niihin epäilevästi, koska he ovat tottuneet tekemään asiat niin kuin ne on aina tehty. Siksi niinkin yksinkertainen idea kuin puhelinvastaanotto herätti aluksi epäilyä.”

Ehkä lääkärit eivät myöskään koe arvolleen sopivaksi niin hoitajamaista toimintaa kuin puhelimella soittelua.

”Puhelun ajan pitää oikeasti keskittyä potilaaseen, ei voi naputella omiaan tietokoneella”, Kuusisto naurahtaa.

Etähoidolla ei ole alun perin pyritty säästämään mistään vaan parantamaan palvelua. ”Tietenkin onnistunut tehostaminen tuottaa aina sivutuotteena myös säästöä.”

 

Lue jutut kaikista sankareista:

Uuden suomen edustajat /Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin / Imagen sankarit 2017

Suorasanainen feministi / Anna Paavilainen / Imagen sankarit 2017

Hengenpelastaja / Gyöngyi Kovács / Imagen sankarit 2017

Potilasjonojen raivaaja / Hanna Kuusisto / Imagen sankarit 2017

Äitien yhdistäjä / Hanna Lilja / Imagen sankarit 2017

Tulevaisuuden muuttaja / Henrietta Kekäläinen / Imagen sankarit 2017

Ihmisoikeustaisteilija / Martti Koskenniemi / Imagen sankarit 2017

Kirjallisuuden uudistaja / Anna-Riikka Carlson / Imagen sankarit 2017

Nuorten pelastaja / Elise Pietarila / Imagen sankarit 2017

Tanssin tähti / Ima Iduozee / Imagen sankarit 2017