Beta

Persu on Suomen syrjityimmän vähemmistön jäsen, kirjoittaa Ruben Stiller

Persut ovat syrjitympiä kuin maahanmuuttajat, Ruben Stiller kirjoittaa.

Persu on Suomen syrjityimmän vähemmistön jäsen, se todellinen mamu. Persujen kulttuuria ei kunnioiteta, vaikka heidän monokulttuurinsa edustaa makkarantuoksuista Toiseutta.

Punavihreät toimittajat loukkaavat persukulttuuria vaatimalla pakolaiskeskustelussa faktoja. He eivät tyydy puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon puheisiin ”elintasosurffareista”. Tämä on törkeä hyökkäys persukulttuuria vastaan – pitäisihän punavihreiden tietää, että faktat ovat jo pitkään häirinneet persujen elämää.

Yhtä törkeää on yhteiskunnallinen keskustelu. Puolueen työmiehen Matti Putkosen mielestä keskustelu Olli Immosen kirjoituksesta olisi pitänyt lopettaa heti, kun Putkonen vihelsi pilliin. Vihellyksen jälkeen olisimme kuulleet korkeatasoisen yhteiskunnallisen keskustelun, jossa persut esittävät monologin. Mutta kun ei. Punavihreät sortajat kehtaavat edelleen keskeyttää persujen monologin. Vainotun ja syrjityn hallituspuolueen sananvapautta poljetaan joka viikko puolueeseen kohdistuneella kritiikillä.

On selvää, että vika on integraatiopolitiikassamme. Muu Suomi ei ole integroitunut persukulttuuriin. Maan enemmistö ei ymmärrä, että persut ovat kärsineet enemmän kuin Syyriasta pakenevat pakolaiset. Persut ovat joutuneet pakenemaan hallitukseen, joka lienee ainoa turvapaikka punavihreän eliitin jatkuvalta mielivallalta.

Miksi puhutaan vain Välimereen hukkuneista pakolaisista? Miksi kukaan ei kiinnitä huomiota persuihin, jotka ovat hukkumassa itsesäälin kyyneliin?

 

Persujen vainottu heimokulttuuri on mielenkiintoinen. Heimo haluaa tehdä Suomesta poteron, jossa syödään makkaraa ja muistellaan aikaa, jolloin asiat olivat paremmin. Persujen poterossa kunnioitetaan perinteisiä sukupuolirooleja ja erityisesti niin sanottuja äijiä, jotka ovat persukulttuurissa korkeassa arvossa.

Äijä on itseensä tyytyväinen ylipainoinen hetero, joka ei harrasta tantraseksiä. Äijä syö lihaa, äijä ajaa autoa ja äijä on varma mielipiteistään.

Äijällä on myös vihollisia. Feministit ovat yrittäneet kastroida äijän, mutta äijä on pelastanut miehisyytensä viime hetkellä syömällä lisää lihaa. Persujen heimomyytit kertovat värikkäästi valtavasta feminististä, joka vaati orgasmeja ja tasa-arvoa. Myyttien mukaan vain lihansyönti ja autoilu voivat pelastaa äijän, kun valtava feministi iskee. Persujen äijäily on ymmärrettävä reaktio heimon perinteistä elämää uhkaavaan globalisaatioon.

Olli Immosen kirjoitus oli äärimmäinen esimerkki persuheimon äijäilystä. Kirjoituksessa pullamössösukupolven edustaja kuvittelee olevansa sotaveteraanien saappaissa ja käy taistelua monikulttuurillisuuden perkelettä vastaan. Sota pitää keksiä, koska Tali-Ihantala meni jo.

 

Persujen heimopäälliköt tietävät, ettei savupiipputeollisuuden ja yhtenäiskulttuurin maitolaituri-Suomeen ole paluuta. He tietävät myös, että kenttä alkaa käydä kuumana, kun hallituksen leikkaukset iskevät. Heimolle on tarjottava jotain, jotta kannatus ei romahtaisi.

Syyrian pakolaiset tarjoavat puoluejohdolle sopivan syntipukin. Turvapaikanhakijat leimataan ”laittomiksi turvapaikanhakijoiksi” ja ”kansalle” myydään kuvaa rikollislaumasta, joka yrittää valloittaa Suomen. Kun kuuntelee tarkasti persujen propagandaa, selviää, millainen on todellinen pakolainen: hän on nainen, lapsi tai vanhus, joka ei pääse pakenemaan Syyriasta. Kaikki muut ovat epäilyttäviä. Tätä logiikkaa käytettiin jo, kun somalialaiset pakenivat sisällissotaa. Silloin maahanmuuttokriittiset piirit vihjailivat, että todelliset pakolaiset olivat jääneet Somaliaan.

Mutta mitäpä tuosta. Persuja ei saa häiritä. Niillä on vaikeampaa kuin kenelläkään muulla tässä maailmassa. ■