Beta

Lupa taiteilla | Miina Supinen luki luovuusoppaan, koska hei, pitää vaan uskaltaa.

Lupa taiteilla | Miina Supinen luki luovuusoppaan, koska hei, pitää vaan uskaltaa.

Juttelin kerran erään parikymppisen kirjailijan kanssa kirjoittajakursseista. Hän kertoi pettyneensä niiden antiin. ”Ajattelin, että kurssilla saisi analyysiä teksteistä”, hän sanoi. ”Mutta siellä vain kehuttiin kaikkia. Koko ajan pyydettiin ja annettiin lupaa kirjoittamiseen. En tajua sitä. Minulla on jo lupa.”

Siinäpä ihminen, joka ei tarvitse Elizabeth Gilbertin uutta luovuusopasta. Big Magic – Uskalla elää luovasti on kirjanpituinen lupalappu. Se on opas niille, jotka haluaisivat tehdä jotain ihanaa, vaikkapa kirjailla koristetyynyn tai kirjoittaa romaanin, mutta joiden unelman edessä on kasoittain pelkoja. Moni kokee olevansa liian vanha, nuori, lahjaton tai lihava toteuttaakseen unelmiaan.

Gilbert vakuuttaa, että pelot ovat aiheettomia. Mitä siitä vaikka olisitkin lahjaton? Kuka sen muka päättää? Unohda egosi ja tee se juttusi. Hyvä siitä tulee! Ja sen jälkeen tee seuraava juttu. Taiteen tekeminen on jumalallista ja kaunista. Luovuuden avulla elämä puhkeaa kauniiseen kukkaan.

Big Magic on kuin tsemppihali, jonka jälkeen saa kupillisen vihreää teetä ja vaaleanpunaisen kuppikakun.

 

Gilbert tunnetaan parhaiten teoksestaan Eat Pray Love – Omaa tietä etsimässä. Muistelmakirja kertoi Gilbertin henkisestä kasvusta eksoottisissa maisemissa avioeron jälkeen. Kirja kasvoi kokonaiseksi kulttuuri-ilmiöksi. Naiset eri puolilla maailmaa näkivät Gilbertin tarinassa yhtymäkohtia omaan elämäänsä ja saivat voimaa jättää paskat äijänsä ja surkeat duuninsa. Viime vuonna, teoksen kymmenvuotispäivänä, julkaistiin Eat Pray Love Made Me Do It -juhlateos, jossa ihmiset kertoivat, kuinka kirja sai heidät ottamaan tärkeitä askelia elämässään.

Eat Pray Love päätyi myös monien inhokkilistalle. Sitä haukuttiin, aiheesta, kitschiksi ja tekosyvälliseksi hötöksi. Intiaan sijoittuva hengellinen osuus oli monien mielestä melkein rienaavan pinnallinen. Kaikki Gilbertin pulmat olivat ensimmäisen maailman ongelmia.

Big Magicia on helppo syyttää samoista vioista. Toisaalta, jos kirjaa katsoo vähemmän kyynisesti, Big Magic on täyttä asiaa. Olen ohjannut luovan kirjoittamisen ryhmiä pian kymmenen vuotta ja allekirjoitan melkein kaikki Gilbertin jutut. Useimmat meistä kärsivät liiasta itsekritiikistä ja ylikasvaneesta egosta. Kaipaamme ulkopuolisen auktoriteetin lupaa vapauttaa sisäinen luovuus. Taiteilijaelämä vaatii uskallusta, rentoutta ja nöyryyttä. Se on yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa, kevyttä ja raskasta, juuri niin kuin Gilbert kirjoittaa.

Toisin kuin useimmat inspiraatiogurut ja tsemppivalmentajat, Gilbert tietää mistä puhuu. Hänen pitkällä urallaan on ollut jo monia ylä- ja alamäkiä. Jättimenestys tuli ja meni kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen Gilbert on kirjoittanut muun muassa tiiliskiviromaanin puutarhureista. Ehkäpä hän elää kuten opettaa, luottavaisena ja työteliäänä maallisesta menestyksestä riippumatta? Useimmat luovuusoppaat yrittävät auttaa taiteilijaa kohti ensimmäistä läpimurtoa, mutta Gilbert kuvaa elämänmittaista, sitkeän iloista taiteilijuutta.

 

Big Magic tuo monta kertaa mieleen Julia Cameronin Tie luovuuteen -klassikon. Kummassakin oppaassa on lempeän elämänmyönteinen ote ja taustalla omatekoinen uskonto ja maailmanselitys. Siinä missä Cameron kehottaa luottamaan Suureen Luojaan, joka puhuu jokaisen ihmisen kautta, Gilbert uskoo elollisiin ideoihin, jotka etsivät sopivia isäntiä.

Teoria ideoista on kirjan hörhöintä ja samaan aikaan kiinnostavinta antia. Sen mukaan ideat ovat näkymättömiä eliöitä, jotka pyrkivät löytämään sopivan kanavan saadakseen kiinteän muodon. Ihminen tunnistaa idean saapumisen kiihtymyksestä, joka muistuttaa rakastumista. Monesti sama idea iskee moneen ihmiseen samaan aikaan.

Kun idea tulee kyytiin, sitä on syytä vaalia ahkeralla työllä. Jos ideaa laiminlyö, se näivettyy tai etsii sopivamman isännän. Kerran Gilbert hyytyi kirjoittaessaan romaania. Romaani-idea kyllästyi odottamaan ja siirtyi suudelman välityksellä toiseen kirjailijaan, joka kirjoitti tuota pikaa saman tapaisen kirjan. Tämä on Gilbertin mielestä häikäisevä todistus suuren taian vaikutuksesta maailmassa. Mistäpä sen tietää? Luultavasti ideat eivät oikeasti elä, mutta siltähän se käytännössä tuntuu. ■