Beta

”Eduskunta 
ei osaa 
säätää lakeja”

Avaaja. Marraskuussa kuollut Ville Oksanen oli yhteiskunnallisesti aktiivinen juristi ja tutkija. Oksasen mielestä kansalaisaloitteet ovat tehneet selväksi, että eduskunta ei ole tehtäviensä tasalla. Image tapasi Oksasen marraskuun alussa. Julkaisemme haastattelun läheisten toivomuksesta.

 

Eduskunta on ylin lakeja säätävä elin, mutta kansanedustajilta puuttuu taito säätää lakeja. Näin sanoo juristi Ville Oksanen, joka toimi tekijänoikeuksiin muutoksia ajaneen kansalaisaloitteen taustalla.

”Enemmistöhallitus ja virkamiehet valmistelevat lainsäädännön, eduskunnassa tehdään vain pieniä korjauksia. Kansanedustajilla ei ole ollut tarvetta ylläpitää lainvalmistelutaitoa. Siksi se on kadonnut”, Oksanen sanoo.

Lainvalmistelutaito on hänen mukaansa turha taito edustajille, koska kansanedustajat eivät käytä valtaansa. Jos laeissa on ongelma, ne lähetetään takaisin valmisteluun. Edustajat eivät itse tee korjauksia.

”Nyt oikeudellinen osaaminen on virkamiehillä ja eduskunnasta on tullut kumileimasin.”

Itsenäisyyden alkuvuosina osaaminen oli eduskunnan sisällä ja se oli todellinen lainsäädäntöelin. Nyt järjestelmä on rikki. Esimerkkinä Oksanen käyttää kansalaisaloitejärjestelmää. Hän oli itse laatimassa aloitetta uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Kun laki kansalaisaloitteesta hyväksyttiin, lähtökohta oli kunnianhimoinen. Kansalaisille haluttiin antaa mahdollisuus valmistella lakeja. Oksasen mukaan hallitusta tai virkamiehiä eivät aloitteet kuitenkaan todellisuudessa kiinnosta. Myös kansanedustajat menevät virkamiesten selän taakse.

”Lakia käsiteltäessä ainakin sivistysvaliokunnassa on tullut selväksi, että tekijänoikeuden perusteet ovat kansanedustajilta hukassa. Kansanedustajilla ei ole ymmärrystä, heidän avustajillaan ei ole osaamista”, Oksanen sanoo.

Hän muistuttaa, että lainvalmistelu ei ole rakettitiedettä. Kuka tahansa normaalijärkinen pystyy analysoimaan, mitä laki tarkoittaa. Aina voi kysyä asiantuntijoilta.

”Kärjistäen, nyt eduskunta-avustajat palkataan kirjoittamaan maakuntalehtiin yleisöosastokirjoituksia ja lähettämään joulukortteja. Jos lainsäädäntötapa muuttuisi, palkattaisiin juristeja tai muita asiantuntijoita. Yhdysvalloissa senaattoreilla on toimistoissaan juristeja, koska senaatilla on lainsäädäntövaltaa.”

Tilannetta helpottaisi, että lainsäädäntö olisi avoin prosessi, jossa asiakirjat olisivat julkisia. Kuka tahansa voisi ehdottaa parannuksia.

”Kunnianhimoisissa kansalaisaloitteissa taustalla oleviin tiimeihin kuuluu juristeja. Jos virkamiehet eivät halua auttaa eduskuntaa, tarvittavaa oikeudellista asiantuntemusta löytyy myös muualta.”

Oksasen mukaan minkä tahansa lain voisi avata verkkosivuille, jossa kuka tahansa saisi kommentoida valmistelua. Teknisesti tämä on helppoa.

”Koko lainvalmistelu voitaisiin viedä avoimeen valmisteluun. Silloin nähtäisiin, kuka tekee lakeihin muutosehdotuksia ja kuka lakeihin vaikuttaa. Prosessista tulisi läpinäkyvä. Jos joku lobbari ehdottaa pykälään muutosta, tämän muutoksen lähde olisi alusta asti selvä.”

Avoin valmistelu tukisi demokratiaa. Virkamiesten ja etujärjestöjen valta vähenisi, kansanedustajien ja kansalaisten valta kasvaisi. ”Näin siirryttäisiin 1800-luvun järjestelmästä 2000-luvulle.”

Eduskunnan pitäisi kysyä, mitä kansalaisaloitejärjestelmällä tavoitellaan. Oksasen mukaan se pitää joko viedä adressityyppiseksi tai sitten järjestelmä pitää muuttaa. Nyt kansalaisaloite vain syö kansalaisten uskoa demokratiaan. Tosin kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista näyttäisi menevän läpi.

”Kansanedustajille pitäisi sanoa, että ettekö te pöllöt tajua, että nyt teillä olisi mahdollisuus ottaa poliittista valtaa käsiinne. Miksi vapaaehtoisesti luovutatte vallan virkamiehille ja hallituksille, kun  kansalaisaloitteen avulla rivikansanedustajallakin olisi mahdollisuus vaikuttaa.” ■

 

Ville Oksanen (1976–2014) oli juristi ja tutkija. Kansalaisten digitaalisia oikeuksia ajavan Electronic Frontier Finland ry:n perustajajäsen oli erikoistunut tekijänoikeuteen ja oli alan pidetty asiantuntija.